Kun Jumala on hiljaa

Raamatun Malakian kirjan ja Evankeliumien eli Jeesuksen syntymän välillä oli pitkä, yli 400 vuoden ajanjakso. Vaikka Jumala varmasti toimikin tuolloin, yhtään profeettaa tai profeetallista ilmoitusta ole kirjattu tuolta ajalta. Tämä ajanjakso opettaa meille tärkeän totuuden. Vaikka Jumala näyttäisikin olevan hiljaa, Hän on kuitenkin aina työssään ja toteuttaa täydellistä suunnitelmaansa tavoilla, joita emme vielä voi nähdä.

Vaikka Raamattu ei kerrokkaan tapahtumia tältä ajalta, historiasta näemme, että nämä vuosisadat olivat merkittävää pohjustamista Jeesuksen tulolle. Tämän hiljaisuuden aikana Rooman valtakunta loi laajan tieverkoston ja mm.Septuaginta valmistui eli Vanhan Testamentin lukeminen mahdollistui muillekin, kuin hepreankielisille.

Kyseessä ei siis ollut tyhjyyden hetki, vaan valmistautumisen hetki tulevaan. Kaivatun Vapahtajan odottaminen. Jumalan tiet ovat aina korkeammat kuin meidän tiemme ja Hänellä voi olla usein erilainen suunnitelma tai ajoitus elämällemme, kuin itse osaamme ajatella. 

Toisin kuin monesti luulemme, Jumala ei myöskään hidastele rukouksiimme vastaamista rangaistuksena huonosta käytöksestämme. Hän kuitenkin tietää, jos sydämemme ei ole oikealla paikallaan [Jaak. 4:3]. Joskus Jumalan hiljaisuus voi siis olla Hänen tapansa antaa meille kipeästi tarvitsemamme sydämemme tarkistus, mikäli olemme rukoilleet vääristä vaikuttimista.

Summa summarum, päästäksemme siis avoimeen keskusteluyhteyteen Jumalan kanssa, Hän haluaa meidän kertovan miltä meistä tuntuu. Ja mitä tahansa tunnemmekin, torjuntaa, vihaa, loukkaantumista tai murhetta, Hän kyllä kestää sen. Tunteemme eivät tule Hänelle yllätyksenä. Hän tietää ne joka tapauksessa. 

Usein ajattelemmekin, että tunteidemme ilmaiseminen on turhaa, koska Jumala tietää jo ne. Mutta rukoilussa ei ole koskaan kyse uuden tiedon antamisesta Jumalalle, vaan kyse on Hänen kutsumisestaan keskusteluun kanssamme.

Suhde Jumalaan kantaa meidät aina kärsimyksen läpi. Tästä syystä, kun päätämme olla kääntymättä Herramme puoleen koettelemuksissa, pahennamme vain omaa tuskaamme. Saamme kyllä olla vihaisia Jumalalle, mutta meidän on oltava varovaisia, ettemme paaduta itseämme. Sen sijaan, sitä alttiimmin meidän tulisi negatiivisten tunteiden kanssa lähestyä Häntä, joka tietää vastaukset kaikkeen. 

Mitä tahansa siis kohtaammekin, tuodaan se Herran eteen. Puhutaan Hänelle, ollaan rehellisiä Hänen edessään. Luotetaan siihen, että Hän kyllä kuulee meitä, turvaudutaan Hänen uskollisuuteensa ja muistetaan, että jokaisen pitkänkin hiljaisuuden ajan takana on mahtava Jumala, joka rakastaa jokaista meistä.

Luotetaan siihen, että Jumala tekee työtään silloinkin, kun Hän on hiljaa. Hiljaisuus ei koskaan ole tarinan loppu, vaan se on usein, kuten Jeesuksenkin kohdalla, valmistautumista johonkin uuteen ja paljon suurempaan, kuin osaamme koskaan kuvitella.

Malakian ja Matteuksen välinen aika ei siis ollut ajankohta Jumalan pitämättömälle kesälomalle tai tauko suunnitelmassa, vaan ratkaiseva ja tärkeä osa suunnitelmaa. Se oli pohjatyön, valmistautumisen ja odotuksen aikaa, joka huipentui Vapahtajan saapumiseen.

Tänäänkin voimme omassa elämässämme lohduttautua sillä tiedolla, että Jumala on yhtä uskollinen tänään, kuin menneinäkin aikoina. Hän tekee työnsä hiljaisuudessa ja kulisseissa. Joten odottakaamme Häntä innolla, luottakaamme Hänen ajoitukseensa ja pitäkäämme kiinni Hänen lupauksistaan tietäen, että Hän on Jumala, jonka luonne ei koskaan muutu.

Savenvalaja ei koskaan jätä pyöräänsä, eikä suuri Taivaallinen Käsikirjoittaja koskaan lakkaa kirjoittamasta tarinaamme. Ei silloinkaan, kun päädymme itse soveltamaan väliin omia suunnitelmiamme. 

Ymmärrämme niin usein Jumalan hiljaisuuden väärin. Mietimme, onko Hän hylännyt meidät, rankaiseeko Hän meitä, vai eikö Hän vain välitä? Ja kun meillä ei ole vastauksia, saatamme yrittää täyttää aukot itse ja antaa motiiveja Jumalalle sen perusteella, mitä ihmissilmin näemme. 

Myös Daavid tunsi itsensä hylätyksi Psalmeissa, paetessaan vihollisiaan. Mutta Jumala ei hylännyt Daavidia, kuten Hän ei hylännyt Jeesustakaan ristille, eikä Hän Jeesuksessa koskaan hylkää meitä. 

Ei ole sellaista paikkaa, johon voisimme mennä, eikä Hän olisi kanssamme. Luota siis Häneen. Etsi alati Hänen kasvojaan ja läsnäoloaan. Pyydä vastauksia ja tyydy myös siihen, jos ne viipyvät. Luota siihen, että olosuhteet eivät milloinkaan kerro Hänen rakkaudestaan sinuun, vaan Hänen rakkautensa on jo ilmoitettu Raamatussa. Ja risti on tuon rakkauden määritelmän kruunun jalokivi ja perusta. Hän tuli sinun tähtesi ja Hän ei sinua koskaan hylkää 🩷

Corrie tien Bloom on sanonut "Kun juna kulkee tunnelin läpi ja tulee pimeää, et heitä lippua pois ja hyppää kyydistä, vaan istut paikallasi ja luotat veturiin.”

Jeesus Kristus on veturimme Jumalan ja Jumalan suunnitelmien luo. Se on kuin vanha luotettava junarata, jonka perustukset ladottiin jo silloin, kun isoisoisämme eivät olleet edes syntyneet.

Negatiivisten tunteiden kokeminen ei siis ole synti. Vain sillä on merkitystä, mitä teemme niille tunteille. 

On helpottavaa, että Raamattuun on kirjattu historiaa Jumalan miehistä ja naisista, jotka kokivat samoja tunteita kuin me koemme ja vähintäänkin yhtä usein töppäilivät myös jossain. 

Jos siis Daavid, kuningas ja Jumalan mielenmukainen mies sekä Jeesus Kristus, itse Jumalan Poika ja lihaksi syntynyt Jumala kyseenalaisti Jumalan läsnäolon hädän hetkellä, ei meidänkään tunteemme ja epäilyksemme ole kiellettyjä tai poikkeuksellisia. 

Tuodaan ne kuitenkin Jumalalle, jolla on oikeat vastaukset kaikkeen. Hänelle, joka tähänkin elämäntilanteeseemme valmistanut ratkaisun ennenkuin me edes olemme syntyneet.

~

Jobin kirjassa luvuissa 38-40 on Jumalan huikea luento Jobille siitä, kuinka vähän me voimme ymmärtää Jumalan suunnitelmista 

🎧 Ääni Raamattu - Job 38

Jatkona tähän:

Minä olen sama iänkaikkisuudesta iänkaikkisuuteen. Vuoret tuntevat minut. Maat ja metsät tietävät askeleeni. Niille Minä olen puhunut, milloin nousta ja väistyä. Vesistöt tuntevat nimeni. Aurinko pysyy sijoillaan Minun sanallani. 

Ennen kuin isäsi vielä puhuivat, minä valmistin eteesi tien, jota kulkea. Se on kapea ja kaita, mutta turvallinen kulkea. 

Älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi. Jo aikojen alussa Minä kutsuin sinut omakseni. Siteenä Minä olen kädessäsi, ohjenuorana polullasi. Seuraa minua, äläkä säädä omiasi. Sinun tiesi eivät ole Minun teitäni. Sinun suunnitelmasi ei ole Minun tahtoni. Kasva ja viisastu tahdossani. Vielä sinä saat nähdä Libanonin setrit uudessa loistossaan. 

Vielä sinä saat nähdä, että Minä kuljetan ja johdan.