Ilmestysmaja olet sinä!
Ja joka kerta, kun pilvi kohosi asumuksen päältä, lähtivät israelilaiset liikkeelle; näin oli koko heidän vaelluksensa ajan. Mutta milloin pilvi ei kohonnut, he eivät lähteneet liikkeelle, ennenkuin sinä päivänä, jona se taas kohosi.
2. Moos. 40:36-37
Kun israelilaiset olivat rakentaneet tabernaakkelin ja asettaneet kaikki kalusteet siihen, Jumalan läsnäolo laskeutui sen ylle pilven muodossa ja alkoi johdattamaan heitä. He lähtivät liikkeelle vasta, kun pilvi nousi tabernaakkelin päältä. Se oli Jumalan merkki heille, että heidän matkansa alkoi jälleen. Jos pilvi ei liikkunut, hekään eivät liikkuneet.
Ihmisenä näkökenttämme on usein hyvin lyhyt. Se usein kattaa vain sen, mikä on aivan edessämme tai minkä kuvittelemme mahdolliseksi. Toisin kuin Jumala, me emme voi nähdä tulevia asioita.
Usein päädymmekin etsimään Jumalan johdatusta jokapäiväiseen elämäämme vain silloin, kun asiamme menevät huonosti. Tai sitten omaksumme maailman asenteen, joka pakottaa kokoajan kiirehtimään, suorittamaan ja pärjäämään myös uskonelämässä.
Vaikkei meitä kutsutakkaan täyteen toimettomuuteen, on usein hyvä mennä eteenpäin vain, jos se tapahtuu Jumalan ajassa. Elämäämme tulee aikoja, jolloin Jumala ohjaa meitä johonkin tiettyyn asiaan ja usein silloin tehtävämme on vain odottaa, kun Jumala järjestelee asioita kulisseissa. Jumalan edelle meneminen harvoin vie Hänen tarkoittamaansa suuntaan.
Kun jakeissa pilvi nousee ja liikkuu, se viestittää samalla Jumalan tahtoa sekä muistuttaa meitä siitä, ettei Jumalan johdattamat asiat ole aina pysyviä. Missä tahansa Jumalan kutsumassa paikassa tabernaakkelimme tänään onkaan, Jumala haluaa meidän tiedostavan, että toisinaan, kuten israelilaisten, meidän on siirryttävä eteenpäin.
Ota sitten voiteluöljyä ja voitele asumus ja kaikki, mitä siinä on, ja pyhitä se kalustoineen, että se tulisi pyhäksi. Ja voitele polttouhrialttari kaikkine kaluineen ja pyhitä alttari, että alttari tulisi korkeasti-pyhäksi. Voitele myös allas jalustoineen ja pyhitä se. Tuo sitten Aaron poikineen ilmestysmajan ovelle ja pese heidät vedellä. Ja pue Aaron pyhiin vaatteisiin ja voitele hänet ja pyhitä hänet, että hän pappina palvelisi minua
2. Mooseksen kirja 40:9–13
Tabernaakkeli piti pyhittää ja voidella käyttöön, jotta Jumalan läsnäolonsa voisi asua siellä. Voitelu oli fyysinen teko, jolla merkittiin esine tai ihminen Jumalan käyttöön. Voitelu edusti siis erilleen asettamista, omistautumista Jumalalle ja valmistautumista Hänen käyttötarkoituksiinsa.
Ja tänään, uudessa liitossa, sillä on valtava merkitys meille kaikille. Meidät on uskoontulomme myötä voideltu Jumalan käyttöön, erotettu pyhää tarkoitusta varten. Olemme Jumalan palvelukseen kutsuttuja. Me emme tarvitse konkreettista öljyn vuodattamista päällemme tullaksemme voidelluiksi. Pyhä Henki, joka tulee asumaan meihin uskoontulomme myötä, on voitelumme.
Kuten koko luvusta 40 näemme - pöytä, laudat ja näkyleivät ei itsessään ole pyhiä, ennenkuin ne on aseteltu oikein ja Jumalan läsnäolo on koskettanut niitä. Sama pätee meihin ja meidän arkeemme. Tekomme, työmme ja puheemme ei itsessään ole mitenkään pyhää. Mutta tuodessamme kaikki pienetkin askareemme ja kohtaamisemme päivittäin Jumalalle, niistä voi tulla Pyhään tarkoitukseen sopivaa.
Kuten tabernaakkelin kasaamisen järjestelmällisyydestä huomaamme, meidänkin pitäisi pyrkiä järjestämään elämäämme Jumalan tahdon mukaan. Meidän ruumiimme on voideltu Jumalan käyttöön ja Jumalan tahto on, että toisimme Jumalan kirkkautta ympärillemme Hänen voimassaan.
Jumala on voidellut meidät, painanut meihin omistajuuden sinettinsä ja antanut Henkensä meidän sydämiimme
2. Korinttilaisille 1:21–22
Omistajuuden sinetti ei ole orjuuden leima, vaan sanoessamme kyllä Jeesukselle, meidät on jo erotettu pyhään käyttöön. Olemme kutsuttuja tiettyyn tarkoitukseen, joka eroaa ympäröivästä maailmasta. Olemme osa kuninkaallista papistoa.
Ja meitä kutsutaan jatkuvaan pyhitykseen. Se ei kuitenkaan tarkoita täydellisyyttä, vaan omistautumista Jumalalle ja Hänen teilleen. Meidät on kutsuttu jakamaan rauhaa, toivoa ja totuutta ympärillemme. Elämään tavalla, joka näyttää muille, kuka suuri ja mahtava Jeesus ja Jumala meillä on. Palvelemaan muita ja luottamaan siihen, että Jumala on kanssamme, vaikka olosuhteet eivät puhuisi puolestaan.
Ja pue Aaron pyhiin vaatteisiin ja voitele hänet ja pyhitä hänet, että hän pappina palvelisi minua. Ja tuo myös hänen poikansa ja pue heidän ylleen ihokkaat. Ja voitele heidät, niinkuin sinä voitelit heidän isänsäkin, että he pappeina palvelisivat minua. Niin tämä on oleva heille voitelu ikuiseen pappeuteen, sukupolvesta sukupolveen
2. Mooseksen kirja 40:13-15
Aaron ja hänen poikansa eivät voineet palvella ilman voitelua. Uskosta osattomina, ilman Pyhän Hengen läsnäoloa emme mekään pystyisi palvelemaan Jumalaan. Jeesuksen antaman Pyhän Hengen myötä me olemme temppeleitä, eikä meidän tarvitse enää odottaa pilvien liikkumista tai Jumalan läsnäolon ilmestymistä, sillä Henkensä kautta Hän on jo meissä.
Pyhän Henkensä kautta Hän kävelee kanssamme, kulkee edellämme ja ympäröi meidät viisaudellaan, ohjeillaan ja turvallaan. Usein oppimatkammekin on tulla vain tietoisemmaksi Pyhästä Hengestä.
Kuten Jumalan pilvi ohjasi israelilaisia heidän matkansa ajan, Jumala opastaa meitä Pyhän Henkensä kautta. Oli siis tabernaakkelimme tänään kasattuna minne tahansa tai jos olemme vielä erämaa vaelluksella saamme luottaa, että Jumala opastaa meidät luvattuun maahan, kun seuraamme Häntä. Se ei tarkoita täydellistä matkaa ja virheettömyyttä, vaan kuuliaista sydäntä. 🩷
Kaikkien israelilaisten ylä- ja alamäkien, epäonnistumisten ja kapinan jälkeenkin Jumala halusi yhä asua heidän kanssaan. Hän ei hylännyt heitä. Hän kutsui heidät, auttoi kaikessa, antoi heille anteeksi ja toi heidät syvempään suhteeseen itsensä kanssa. Jumalan kirkkaus ei laskeutunut heidän täydellisyytensä vuoksi, vaan sen tähden, että Jumala oli valinnut heidät.
Jumala kunnioittaa aina kuuliaisuuttamme ja on valmis täyttämään meidät läsnäolollaan.
Ja tänään, me olemme vieläkin siunatumpia. Jeesuksen kautta meillä on suhde Isä Jumalaan. Jeesus kutsuu meitä kuuntelemaan ja vastaamaan, vaeltamaan läheisesti Hänen kanssaan, koska Hänellä on Isässä jokin tarkoitus meille jokaiselle, huolimatta siitä, vaikka epäonnistuisimmekin ajoittain.
Jeesuksen työn myötä, me olemme Pyhän Hengen temppeli, eikä meidän tarvitse siis murehtia onko Hän kanssamme. Jumalan läsnäolo ei ole jotain olosuhteisiin sidottua, vaan arvokas lahja, jota saamme kantaa kaikkialle minne menemme.
Hän on kanssamme. Hän on meissä. Hän on meitä varten, joka askeleella. Ja joka hetki ja joka päivä meidän tulisi etsiä Jumalan johdatusta arkeemme keskelle. Meidän tulisi kulkea Jumalan rinnalla, eikä laittaa Häntä juoksemaan perässämme.
Omalla tavallaan voisi siis sanoa, että olemme tabernaakkeleita eli ilmestysmajoja. Se on vain meistä kiinni, pyrimmekö pitämään temppelimme Jumalalle pyhitettynä. Se on vain meistä kiinni, saako Jumala ilmestyä kauttamme ympärillä olevillemme. Sillä Jumala Jeesuksessa on alati halukas ja valmis olemaan läsnä ja auttamaan.
Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.
1. Korinttilaiskirje 6:19-20
Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto; Mutta te, teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet
1. Johanneksen kirje 2:20, 27
Ja ystävä rakas, voin kertoa, että Jumalan tahdossa eläminen ei ole helppoa syntisenä ihmisenä. Siksi niin lohdullista on, että Jumala on kärsivällinen meitä jokaista kohtaan. Hän antaa meille armoa, opettaa teitään ja jatkaa kasvattamistamme. Se on prosessi, jossa emme tule koskaan valmiiksi. Jeesuksen työn myötä, keskeneräisinä ja epäonnistuneinakin me riitämme. Me emme tarvitse enää vanhan liiton uhrauksia ja sovituksia. Jeesus yhdellä uhrillaan rakensi meille armosillan Jumalan luo. Kaikki on valmistettu. Tarvitsemme vain tahdon kulkea tuon sillan kautta 🩷
Kommentit
Lähetä kommentti