Aarteet pimeän peitosta

Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä, tietääksesi, että minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin, minä, Israelin Jumala

Jesaja 45:3

Rakastan Vanhan Testamentin lupauksia. Jeesus, jonka tulo oli Vanhan Testamentin aikaan vasta lupauksena kirjoituksissa, ei siis ollut vielä sovittanut syntejämme. Mutta siitä huolimatta Jumala puhui syntiselle ihmiselle Minä annan sinulle aarteet, Minä olen sinut nimeltä kutsunut ja minä annan sinulle kunnia nimen. Ja vain jaetta aiemmin Jumala oli puhunut:

Minä käyn sinun edelläsi ja tasoitan kukkulat, minä murran vaskiovet ja rikon rautasalvat.

Jesaja 45:2

Ja kun katsomme tätä ihmistä, jolle Jumala nämä kaikki jakeet puhui, löydämme Kooreksen. Uskosta osattoman pakanan. Toistasataa vuotta ennen Kooreksen syntymää Jumala puhui nämä asiat. Kuinka mahtavaa!

Kuinka monestikkaan me saamme itsemme uskonmatkallamme kiinni ajatuksista, voiko Jumala auttaa tässä asiassa? Välittääkö Jumala tarpeeksi? Miten Hän voisi tämän tilanteen muuttaa tai onkohan Hän jo liian pettynyt minuun?

Ystävät rakkaat, Jumala puhui nämä Jesajan kauniit sanat uskostaosattomalle ihmiselle. Ja jo ennen hänen syntymäänsä. Eikö siis Hän, joka myös meidät on nimeltä kutsunut ja antanut jo kunnianimen haluaisi auttaa ja tasoittaa kaikki kukkulat edestämme? Toisin kuin Koores kutsunsa alussa, mehän olemme jo valinneet tien seurata Jumalaamme.

Jos siis Jumala sanassaan toimii uskostaosattoman kautta murtaakseen kaikki esteet hänen edestään, eiköhän tekisi meille, Hänen seuraajilleen samoin?

Jakeen pimeyden aarteet kuvaa meille aarteita, jotka eivät ole heti nähtävissämme tai edes saavutettavissamme. 2. Kuninkaiden kirjan luvussa seitsemän oli Israelin kohtalona massiivinen nälänhätä. Jumala näki ja antoi heitä piirittävän vihollisjoukon kuulla taivaallisten sotajoukkojen ääniä niin paljon, että vihollisjoukko pelästyi ja jätti sille sijalleen kaikki hevosensa, aseensa ja ruokansa paetessaan.

Israel sai täten itselleen sekä sotasaalista, että syötävää. Nämä pimeyden aarteet eivät olleet ennalta nähtävissä. Lähes sormia napsauttamalla Jumala oli poistanut vihollisen joukkoineen Israelin edestä. Mikä tästä asiasta tekee vielä erityisen kauniin, Jumala oli nähnyt kaupungin portilla eristyksissä olevat spitaaliset, jotka nälänhädästä kärsivät eniten. Yhteiskunnan halveksittuina hylkiöinä heidän ainoat vaihtoehtonsa olivat valita kahden eri kuoleman väliltä. Jumala kuitenkin oikeudenmukaisuudessaan salli juuri heidän löytää vihollisen leirin ensimmäisinä ja saada vatsansa täyteen.

Pimeyden aarteet siis viittaa siihen, että jopa haastavimmissa ja vaikeimmissa olosuhteissa Jumala voi paljastaa  mahdollisuuksia, jotka eivät ole ihmissilmin nähtävissä. Siunauksia ja mahdollisuuksia, joita emme voisi mitenkään omin voimin saada.

Kuten ylläolevassa epäreilussa piiritys tilanteessa, pimeyden aarteet voi olla myös sitä, että Jumala puuttuu kovalla kädellä vihollisen tekemään riistoon ja vain yhdessä hetkessä saa vihollisen perääntymään.

Aivan kuten Koores myöhemmin sai löytää oletettavasti Nebukadnessarin hautaamat aarteet Eufrat virran luota, Jumala voi johtaa sellaisia aarteita elämäämme, mitä emme osaa edes kuvitella. Ja Jumala voi tänäänkin  toimia myös uskostaosattomien kautta.

Kun Jumala loi maailman, Hän erotti pimeyden valkeudesta. Pimeys ei siis ole Jumalalle mitenkään käden ulottumattomissa tai poissuljettu areena toimia. Ja Jumala rakastaa tuoda pimeistä ja synkistä asioista esiin joitain hyvää. Hän on Jumala, joka voi kääntää kaikki vastoinkäymisemme voitoiksi.

Myöskin meidän kasvumme tapahtuu juuri niissä elämämme pimeissä hetkissä. Jesajan kirja julistaa Jumalan täydellistä suvereniteettia asioiden hallitsijana. Jo keskellä maanpakoa julistetaan ennallistaminen. Jos siis sinä lukijani olet jonkinäköisessä hengellisessä tai fyysisessä maanpaossa tänään, saat uskoa, että Jumala työskentelee kyllä ennallistamisen eteen.

Huomioitavaa toki jakeessa on, että aarteet pimeän peitosta ei aina kuvaa aineelliseen vaurauteen liittyviä asioita, vaan ne voi kuvata myös hengellisiä voittoja ja siunauksia. Läpimurtoja, kasvua, muuttuvia ihmissuhteita ja dramaattisesti muuttuvia tilanteita. Hengellistä kasvua tai vaikkapa armolahjojen kasvua.

Pimeys ei siis tässä jakeessa ole negatiivisuutta tai paholaisen hallintavaltaa, vaan pimeys on ikäänkuin saman valon puuttumisen olomuotoa, kuin maailman luomisen alussa. 

Kun siis Jumala tässä samaisessa luvussa sanoo kutsuvansa meitäkin nimeltä, Hän ei kaipaa kasvottomia seuraajia itselleen. Yhteyttä ilman kommunikointia ja läheistä suhdetta. Ei. Kutsumalla meitä nimeltä Hän haluaa korostaa sitä, että me olemme Hänelle tärkeitä. Meitä rakastetaan ja arvostetaan omana itsenämme. 

Emme ole siis Jumalalle vain merkityksettömät kasvot, jotka on pakko pelastaa, koska sana sanoo niin. Me olemme kaikki luotu jotain tiettyä kaunista tarkoitusta varten ja jokaisen meidän puolesta myös Jeesus meni ristille tietäen, että se on sen arvoista.

Vaikka Jumala ei annakkaan meille aina helppoa elämää me saamme turvata Hänen lupauksiinsa muuttumattomina totuuksina. Jumala työskentelee alati puolestamme ja rakentaa meille ratkaisuja ja läpimurtoja esirippunsa takana. Ja vaikka ne aarteet eivät olisikaan heti tai edes pitkän ajan päästäkään näkyvissä, Hän sanassaan kannustaa meitä olemaan vaipumatta epätoivoon.

 

Aivan kuten Jumala puhui vuosikymmeniä ennen Kooreksen syntymää ja lupasi turvata, vahvistaa, rikastuttaa ja ohjata hänen tiensä -  Jumala tekee ja on tehnyt sen jo meille. Kuinka paljon vahvempia Kristuksen seuraajia me olisimmekaan, kun me käsittäisimme tämän Jumalan suunnattoman rakkauden ja Hänen mahtavat suunnitelmansa meitä kohtaan?

Tänään pitkäperjantaina saat siis ystävä rakas kenties maallisisten tuskiesi ja surujesi keskellä tai kenties pahassa epäonnistumisen ja synnin kierteessäsi uskoa, että Jeesus ristillä sanoi myös sinulle, sinä olet tämän kaiken kivun arvoinen. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet Minun. Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä, tietääksesi, että Minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin, Minä, Israelin Jumala 🩷

Kirsikkaluumupuun hedelmää käytetään ravintona sekä sellaisenaan, että kypsennettynä. Myös sen siementä käytetään ruokana mantelin tapaan.

Puuna, Kirsikkaluumupuuta käytetään koristekasvina, pensasaitana, suojapuuna ja lääkekasvina. 

Vaikka tuskailisimme tässä uskonelämän vaelluksessamme käyttötarkoituksiamme, kelpaavuuttaamme ja kenties heikkoja hedelmiämme - meidän on muistettava, että Jumalan käsissä kaikki on mahdollista.

Jumalan käsissä olemme kuin kirsikkaluumupuut, hedelmillemme löytyy kyllä sopiva käyttötarkoitus, tuottamamme siemenet ovat käyttökelpoisia ja meitä voidaan käyttää joko koristekäytössä Jumalan hyvyyden merkkinä tai ihmisten hyväksi suojapuuna tai lääkekäytössä.

Me emme ole vajavaisina, arkoina ja heikkoinakaan hyödyttömiä. Ja vaikka olisimme kotimme vankeja, vailla lupausta päästä Jumalan työvainioille, Hän voi hyödyntää meitä lääkekäytössä ympärillä olevillemme, ilman, että ottaisimme askeltakaan. 

Kirsikkaluumupuun kukat puhkeavat ennen lehtiä. Siinä missä kukat symbolisoi puhtautta, kauneutta ja uutta alkua - saamme luottaa, että Jumalan käsissä puhkeamme aina ensiksi kukkaan. Me saamme Hänen käsissään uuden alun elämäämme. Ja uudistumista ja kasvua kuvaavien lehtien aika on vasta myöhemmin. 

Jumala ei siis tänäänkään vaadi meiltä tai sinulta, joka olet juuri uskoontullut täydellistä suoritusta, pyhyyttä ja elämää ilman syntejä ennenkuin tahtoo puhua sinulle.

Kuten Kooreksen, Hän kutsuu sinut ensin luokseen ja tarvittava kasvu ja kukoistus tapahtuu Hänen voimassaan ja läsnäolossaan. Ja villiintyneillekkin kirsikkaluumupuille Hän löytää sopivan käyttötarkoituksen.

Jeesuksen ylösnousemus kuolleista oli pimeyden peitosta tulevien aarteiden mestarinäytös. Se mikä ihmissilmin näytti tuhoontuomitulta ja menetetyltä tapahtumalta sekä vihollisen voitolta, olikin pimeydestä nouseva valon voitto koko ihmiskunnalle. Luotetaan siis siihen että valo voittaa aina, ennemmin tai myöhemmmin 🩷