Viimeisin voimin

Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.

Jesaja 41:10

Kun tarkastelemme jaetta, niin huomaamme, että siinä lukee minä olen sinun kanssasi. Siinä ei lue minä olen kanssasi vain silloin, kun sinusta tuntuu siltä. Tunteemme ovat aina todellisia, mutta useinkaan ne eivät ole kovin luotettavia. Niitä ei tarvitse kuitenkaan tukahduttaa, vaan niistä kannattaa puhua. 

Jumala on luonut jokaisen tunteemme ja kestää kyllä palautteemme, epävarmuutemme ja kaikkinaiset pelkomme. Myös Raamatusta näemme mikä on totta. Jumala ilmoittaa itsensä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalana. Jumala kertoo Raamatussa menneet, tekemänsä asiat ja asiat, jotka tulee vielä tekemään. Voisimme oikeastaan ajatella, että Raamattu on Jumalan CV. Vaikka siitä puuttuukin lukemattomat tulevat ja menneet ihmeet ja tunnusteot, se on silti mustaa valkoisella siitä, mihin Jumala pystyy ja mitä Hän ajattelee meistä.

Varmasti yksi karmeimmista tunteistammekin lienee, kun Jumala tuntuu olevan kaukana meistä. Jumalan poissaolo tekee olomme ahdistuneeksi ja antaa osviittaa siitä, miltä voi tuntua ikuinen ero Jumalasta. 

Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. 

Jaakob 4:8

Kun etsimme Jumalaa, niin löydämme Hänet. Jeesus lupaa sanassaan, että anovalle annetaan ja kolkuttavalle avataan. Jumala ei ehkä halkaise merta edestämme tai ilmesty palavassa pensaassa, mutta Hän antaa meille sanassaan varmuuden läsnäolostaan.

Monesti elämän haasteiden meistä kuitenkin voi tuntua, ettei Jumala tee kohdallamme muuta kuin tarkkaile. Rukoilemme, paastoamme, palvelemme ja itkemme, mutta Hän on hiljaa. Hiljaisuus voi tuntua torjunnalta ja hylkäämiseltä. Huudamme, jos kerran tiedät, mitä käyn läpi ja pystyt auttamaan, niin miksi et tee mitään? 

Ja ne on huutoja sielumme syvyyksistä. Sielun, joka tuntee itsensä kelpaamattomaksi tai jopa hylätyksi. Raamattu kuitenkin opastaa ja auttaa meitä ymmärtämään eron tunteidemme ja sen välillä, mikä on totta. 

Kaikenlaisissa elämänpäätöksissä ja hengellisissä asioissa voimme tehdä väärin, jos kuljemme tunteidemme mukaan. Uskossa ei sinällään koskaan ole kyse sydämestämme. Usko perustuu tosiasioihin ja niihin luottamiseen. Raamattu varoittaa usein luottamasta sydämeemme ja sen ailahteleviin tunteisiin.

Maailmassa voi olla joka päivä asioita, jotka kyseenalaistavat Jumalan olemassaolon, sekä asioita, jotka todistavat, että Hän on kaikkialla ympärillämme ja meissä, jos haluamme vain nähdä. Jos ripustamme uskomme Jumalaan riippuvaiseksi Hänen läsnäolonsa ja jatkuvan toiminnan tuntemisesta, tulemme varmasti pettymään ja epäonnistumaan monessa asiassa.

Jos siis käymme läpi jotakin vaikeaa tilannetta tai aikaa, Jumala haluaa muistuttaa meitä, että Hän ei leiki meidän kanssamme. Hän ei koskaan löydä iloa katsellessaan kärsimystämme. Hän itse tuntee jokaisen tuskamme ja näkee jokaisen kyyneleemme. 

Raamattu lupaa, että kun avaamme sydämemme oven Jeesukselle, Hän tulee ja asuu kanssamme. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että meitä ei koskaan pakoteta Jumalan tahdon alle on kyse sitten uskoontulostamme, luottamisesta tai kutsustamme.

Me tarvitsemme päivittäin uutta voimaa kristillisen elämän elämiseen. Se ei kuitenkaan ole itsestä lähtevää voimaa, vaan heikkouden tunnustamista Jumalamme edessä, joka lupaa olla tarvittava vahvuutemme.

Arvokkain hyödykeemme ei siis ole vahvuutemme, vaan heikkoutemme. Yrittäessämme kulkea Jeesuksen kanssa Jumalan katsantakanta meihin ei myöskään koskaan ole tulos tai ulos.* Mikään mitä teemme, sanomme, ajattelemme tai koemme ei voi koskaan erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Jeesus on luvannut, ettei Hän heitä ketään ulos, joka tulee Hänen tykönsä. 

Jumalan lupaukset ovat totta, silloinkin kun meistä ei tunnu siltä tai kun kaikki olosuhteemme on niitä vastaan. Jos elämme nyt aikaa, jolloin tuntuu, ettei Jumala vastaa rukouksiimme, Hänen hiljaisuutensa ei ole hylkäämistä. Se on usein valmistautumista, kasvua ja uusien suunnitelmien avautumista, jotka ovat kauniimpia kuin mikään, mitä voisimme kuvitella. 

Toki joskus se voi tarkoittaa, että meidän tehtävämme on tulla katuvalla sydämellä Hänen eteensä tai joskus kyseessä voi olla uskonkoe, mikäli olemme saaneet jo toimintaohjeet. Jossain elokuvassa oli ajatus, että opettaja, kuten Jumalakaan ei ehkä puhu kokeen aikana. Jatka siis rukoilemista, luota ja pidä kiinni annetuista lupauksista. 

Jeesus kuoli meidän puolesta, jotta me saataisiin olla Hänen omiaan, ikuisesti. Jumala on kanssasi jopa hiljaisuudessa. Hän näkee kyyneleesi ja tuntee tuskasi. Hän on Jumala, joka kutsuu tänäänkin sinua nimelläsi. Lähesty Häntä, niin Hän lähestyy sinua. Tunnusta mahdolliset rikkeesi ja luota että Hän ei niitä hylkää, jotka tulevat Hänen tykönsä 🩷

Luonnossa voimme nähdä Jumalan käden jäljen kaikessa. Luontoon lähteminen voi olla avuksi silloin kun tuntuu, että Jumalan läsnäoloa on vaikeaa havaita. Katsellessamme luonnon suuruutta ja kauneutta; taivasta, vuoria, ja metsää usein rauhoitumme. Saamme kuunnella linnunlaulua ja muistuttaa itseämme siitä, että niinkuin Jumala lupaa pitää huolen linnuista, Hän pitää huolen myös meistä.

Voimme olla kiitollisia heikkoudesta, koska se antaa Jumalalle mahdollisuuden antaa meille rohkeutta ja voimaa, jota itsessämme ei ole. Jumalan kirkkaus tulee näkyviin elämän kautta, joka on antautunut Jeesukselle.

Vaikka Jumala saattaakin joskus vetää tietoisuuden Hänen läsnäolostaan pois, se ei tarkoita hylkäämistä*, vaan on vahva kehoitus tarkastella mahdollisia syitä siihen ja lähestyä Häntä. Saatamme tuntea olomme voimattomaksi ja epäonnistuneeksi, mutta jos uskomme Häneen, se riittää. 

Ja jos hiljentymisen syynä on jokin syntiongelma tai oman tien kulkeminen, Jumala ei hylkää nöyrää ja katuvaa sydäntä. Voimme luottavaisin mielin pyytää Jumalalta anteeksiantoa, puhdasta sydäntä ja uutta iloa palvella Häntä.

🎧 Varjoista maan - Exit 🎶

Viimeisin voimin taas eteesi käyn.

Olen kulkenut uuvuksiin.

Minä huudan varjoista maan,

panen toivoni Lunastajaan.

Käsiisi suuriin oi Jumalani,

tahdon antaa nyt henkeni

🎧 Kuiskauskin riittää - Pekka Simojoki

Kuiskauskin riittää, huuto sanaton, Herra kyllä kuuntelee. Jos en osaa kiittää, sielläkin Hän on. Henki meitä rohkaisee ja puolestamme rukoilee.

~

En minä sinua hylkää enkä sinua jätä

Heprealaiskirje 13:5

Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti

 Matteus 28:20

Herra sanoo: Olenko minä Jumala vain läheltä, enkö ole Jumala myös kaukaa?  Voisiko joku piiloutua sellaiseen paikkaan, etten minä häntä näkisi? sanoo Herra. Enkö minä täytä taivasta ja maata? sanoo Herra 

Jeremia 23:23-24

Minä teen heidän kanssaan ikuisen liiton: minä en hylkää heitä enkä lakkaa tekemästä heille hyvää, ja pelkoni minä annan heidän sydämiinsä, niin etteivät he luovu minusta. 

Jeremia 32:40

Olkaa lujat ja rohkeat, älkää pelätkö älkääkä kauhistuko heitä, sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä eikä hylkää teitä

 5. Moos. 31:6

||

*Viitaten termiin tulos tai ulos, Raamattu sanoo, että usko ilman tekoja on kuollut. Elävä usko saa meidät janoamaan Herramme läsnäoloa ja muuttumaan. Elävä usko näkyy hedelmissämme. Tällöin Jumala ei rankaise, vaikka meistä tuntuisi, ettei tulosta tapahdu toivomallamme aikataululla. 

Varoitus oksien leikkaamisesta, jotka eivät tuota hedelmää on siis varoitus olla tuudittautumatta kuolleeseen uskoon, jossa emme tunne Herraamme, emmekä tee mitään oppiaksemme tuntemaan Hänet ja elääksemme Hänen ohjeidensa mukaan.

*Blogiteksti perustuu 'teologisiin' ajatuksiin niistä, jotka oikeasti seuraavat Jeesusta. Raamattu kuitenkin varoittaa, mikäli käännämme selkämme Jumalan tahdolle ja jatkamme tahallista kulkua synnin tiellä, on olemassa tietty piste, jonka jälkeen Jumala ei enää näe vaivaa meistä, vaan hylkää meidät synnin tielle, mikäli päätämme itsepäisesti kulkea Hänestä pois päin. Tällöin on tietenkin tulkinnan varaista, onko Jumala hylännyt meidät, vai me ensin Jumalan.

Roomalaiskirje 1:24

Hoosea 4:17

Matteus 15:14

Roomalaiskirje 1:21