Minä valmistan sinua!

Kun Jumalan vastaukset vain viipyvät, me emme suinkaan ole yksin tunteidemme kanssa siitä, onko Hän hyljännyt meidät. Näkökulmamme voi muuttua synkäksi hengellisen kriisin nostaessa päätään, kun ihmettelemme, miksi Jumala ei tee jotain? Miksi Hän ei vastaa? Saatamme tulla vakuuttuneiksi, että Hän ei välitä tai että vika on meissä. 

Toisinaan Hän saattaa olla piilossa oman pettymyksemme takana. Kun se mitä näemme, ei vakuuta Jumalan työskentelystä elämässämme, negatiiviset tunteet saavat helposti vallan.

Näissä tunteissa saatamme huomata olevamme yhä skeptisempiä Jumalan rakkauden, huolenpidon, suojeluksen ja ohjeiden suhteen. Alamme pelätä, että Hänellä ei todellakaan ole suunnitelmaa varallemme ja että jouduimme vain olosuhteiden uhriksi. 

Ongelmamme tässä ajattelussa on se, että se ei ole linjassa Raamatun ilmoittaman totuuden kanssa. Se saa meidät myös helposti kyseenalaistamaan uskomme ja pelkäämään, että kyseessä oleva koitos on liian suuri siihen, että uskomme säilyisi. 

Sisäisen kamppailumme kiihtyessä, saatamme kokea Raamatun luvun raskaana ja mielemme yrittää etsiä vaihtoehtoja joiden avulla pääsisimme itse tilanteesta yli omin voimin. Haluamme kenties paeta ja masennuksen saadessa valtaa, huomaamme kiinnostuvan yhä vähemmän hengellisistä asioista.

Harvoin me kuitenkaan muistamme kriiseissämme Jumalamme antamaa aiempaa apua. Unohdamme niin helposti aiemmin saamamme ihmeet ja merkit.

On vaikeaa elää siinä tilassa, jossa päämme tietää, että Jumala voi tehdä mitä tahansa eteemme, mutta sydämemme on liian raskas taakasta, kun emme saa rukousvastauksia. Ja jos alkaakin näyttää siltä, että Hän ei tee sitä mitä toivomme, vaan itseasiassa ohjaa meitä kauemmaksi suunnitelmistamme ja toiveistamme.

Me olemme savea Valajamme käsissä ja niinkuin saviruukkuja työstetään, lasitetaan, poltetaan ja kuivataan, niin meitäkin. Toisinaan paikkamme on hyllyllä odottaa seuraavaa siirtoa varten ja joskus joudumme uudelleen työstettäväksi.

Jumala toimii usein näkymättömissä. Se, että emme näe tai tunne Hänen työtään, ei tarkoita etteikö Hän toimisi. Jumalalla ei myöskään ole huono muisti. Päätyessämme hyllylle odottamaan, Hän ei suinkaan ole unohtanut meitä, vaan meidän jokaisen vuoro tulee ajallaan. Jokaisen ihmisen odotusajalla on tarkoituksensa. Raamattu kertoo meille, että Jumala on käsiensä ihoon piirtänyt meidät, joten miten Hän voisikaan unhoittaa ketään? Kädethän ovat silmien edessä jatkuvasti!

Jumala myös rakastaa meitä liian paljon, voidakseen jättää vastaamatta rukouksiimme. Hänen vastauksien saaminen voi kestää, mutta Hänen aikansa on aina oikea. 

Kun taakat painavat ja sydämemme raskautuu niistä, voimme kääntää kompassimme todellakin pohjoiseen, kohti Jumalaa, kohti Jeesusta. Voimme etsiä kirjoituksia, joissa Jumala osoittaa meille takeita rakkaudestaan.

Odotuspaikoillamme hyllyllä, emme aina ymmärrä, miksi Hän laittoi meidät sivuun. Jumala on kuitenkin luonut meidät ylen ihmeellisesti ja ylen ihmeellisesti Hän myös valmistaa meidät tulevaan. Piilossa katseilta ja ehkäpä yksinäisyydessä. Hän karsii meistä kaiken maallisen ja opettaa turvaamaan ainoastaan Häneen ja Hänen Poikaansa. Kun luotamme, että Jumala rakastaa meitä ja että Hän vastaa ajallaan, saamme kiinnittää huomiomme tärkeimpään, Jumalan valtakunnan työhön. 

Vaikka saatammekin turhautua rukoilemiseen, voimme päättää alkaa taistella. Jättää omat asiamme tyystin sivuun ja alkaa taistella muiden ihmisten puolesta rukouksissa. Antautua, ettei oma tahtomme tarvitse tapahtua, vaan se tapahtukoon mikä on Isän tahto. Ja odottaessamme vastauksia, voimme pyytää Häneltä muuta ajateltavaa rohkaistuen, että Hän työskentelee taustalla koko ajan ja me olemme alati Hänen silmiensä edessä  🩷💕

Rukous tähän päivään:

Kiitos Isä, että kuulet rukouksemme, etkä ole hyljännyt meitä, vaikka saatamme luulla niin, kun emme kuule vastauksiasi. 

Kiitos Isä, että Sinä työskentelet aina asioidemme eteen. Anna Isä ymmärrystä, että Sinä hoidat asioitamme salassa ja Sinä valmistat ja työstät meitä. 

Anteeksi Isä, että niin monesti kyseenalaistamme tarkoituksesi ja annamme pelkomme lamaannuttaa meidät. 

Opeta Isä, että silloinkin, kun emme tiedä mikä meitä kohtaa, voisimme seisoa sen totuuden varassa, että Sinä työskentelet parhaillaan kulisseissa, meidän parhaaksemme. 

Jeesuksen Kristuksen Nimessä,

Aamen!

Minä en sinua unhota. Katso, kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt, sinun muurisi ovat aina minun edessäni.

Jesaja 49:15-16