Isäksi isän paikalle

Minä ajattelin: Kuinka asetankaan sinut lasten joukkoon ja annan sinulle suloisen maan, ihanan perintöosan, ihanimman kansojen maista!

Ja ajattelin: Sinä olet kutsuva minua isäksi etkä ole koskaan kääntyvä minusta pois.

Jeremia 3:19

Monilla meistä on pelokas näkemys Jumalasta. Ajattelemme Häntä ehkä vaativana Jumalana, joka jakelee tehtäviä ja arvostelee suorituksiamme. Ja mitä korkeammalla paikalla pidämme Jumalamme väärässä mielessä, sitä enemmän uuvumme yrittäessämme ansaita Hänen hyväksyntänsä. Kenties olemme myös epäonnistumisissamme valmiit pakenemaan toiseen suuntaan.

Jeremian luku 3 on rankkaa ryöpytystä Juudan ja Israelin synneistä. Jumala ei säästele sanojaan käyttäessään kovia termejä ja kielikuvia kansan synneistä ja kapinoinnista. Sen tekstin edessä lukija suorastaan punastuu ja mahdollisesti ehkä kokee myös häpeää entisen elämänsä synneistä.

Valtava käänne tähän Jumalan ripitykseen tapahtuu kuitenkin jakeessa 12

Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti

Siinä missä kansaa on viitattu pettävään porttoon ja luopioon Jumala julistaakin paatoksen keskeltä antavansa heille anteeksi, mikäli he palaavat Hänen luokseen.

Draaman kaari on siis yllättävä ja saa pohtimaan, että mikä koira tässä on haudattuna. Kaikilla meistä ei ole ollut lapsuudessaan rakastavaa ja oikein toimivaa isää. Ehkä perheessäsi ei myöskään ole puhuttu anteeksiannosta ja vanhempien omat väärin teot kuitattiin vain hiljaisuudella?

Meillä ei siis ole välttämättä oikeanlaista vertauspohjaa siihen, mitä rakastava isä voi tarkoittaa käytännössä. Ja siksi olisi hyvä pohtia, millainen suhteemme Jumalaan on? Ehkäpä se on asiallisen muodollinen ja siten hieman etäinen? Tai ehkä lapsuutesi isäkuvaa on värittänyt niin väkivaltaiset ja epäreilut raamit, ettet osaa ajatella Häntä rakastavana, hyvää tahtovana ja anteeksiantavana Isänä, joka tahtoo vain parastasi? Tai ehkäpä olet omaksunut Jumalan kuvan Vanhasta Testamentista ja sinun on vaikea sovittaa sitä kuvaa elämääsi rakastavana auktoriteettina? 

Ja kukapa meistä haluaisikaan juosta ankaran tai etäisenä pitämänsä Jumalan luo, kun olemme mokanneet. Tai kuinka voisimmekaan rikkinäisellä taustalla uskoa Hänen rakkauteensa, silloin kun vastoinkäymiset pieksevät meitä?

Myös monissa uskonnollisissa yhteisöissä on kuva Jumalasta pyritty pitämään etäisenä. Edelleen löytyy myös valtavasti opetusta siitä, että Jumalaa ei saisi kutsua Isäksi, koska se halventaa Hänen Pyhyyttään. Ja vaikka Jumala onkin Pyhä ja meidän on pidettävä Häntä Pyhänä, Hän on silti kutsunut meidän läheiseen perhesuhteeseen kanssaan. 

Jeesus tullessaan maanpinnalle halusi juuri muuttaa tämän uskonnollisen käsityksemme Jumalasta. Ja Jeesuksen kuoleman myötä, meille tuli myös pääsy kaikkein pyhimpään eli Jumalan luo. Jeesus puhui rohkeasti Jumalasta Isänä ja kehotti myös seuraajiaan siihen.

Mutta Jeesuksen välitön ja läheinen tapa puhua Pyhästä Jumalasta Isänä järkytti ja raivostutti sen ajan juutalaisjohtajat ja kansan. Ja tuntuu järkyttävän tässäkin ajassa. Vaikka Vanhan Testamentin pyhät toisinaan viittasivatkin Jumalaan Israelin isänä, heillä ei ollut sellaista isä lapsi suhdetta Jumalaansa, mikä olisi sallinut isä nimen käytön. Juutalaiset itseasiassa pitivät Jumalan nimeä niin pyhänä, ettei sitä saanut syntinen ihminen lausua ja siksi kirjoituksiin vaihdettiin Jumalan nimen tilalle lievempiä sanamuotoja.

Ennen jakeen 12 julistusta oli siis selvää, että Jumala oli enemmän kuin pettynyt Israeliin ja Juudaan. Heidän jatkuva kapinansa loukkasi Häntä. Häntä Isänä tuskastutti myös nähdä heidän epäjumalien palvontansa ja haluttomuutensa katua. Hän kärsi lastensa tähden. Kuitenkin kaikkien jakeissa mainittujen syntien jälkeen Hän haluaa, että kansa palaisi ja kutsuisi Häntä Isäkseen. Ja Hän haluaa että me kutsumme Häntä Isäksemme. 

Ne meistä, joilla on lapsia voi todeta, ettei ole suurempaa tuskaa kuin vanhemman tuska lastensa vuoksi. Vaikka siis näemme Jeremian luvusta, että kansa oli langennut kauas Jumalasta, Jumala puhui heille silti rakastavan isän roolissa. 

Ja Hän on tässäkin ajassa rakastava ja uskollinen Jumala. Tuskin meistä kukaan osaa laskea, kuinka monta kertaa olemme olleet uskottomia Jumalalle, mutta Hän ei ole koskaan lakannut olemasta uskollinen meille.

Jos siis olet kokenut uskonnollisten ihmisten kautta, ettei Jumalaa saisi sanoa Isäksi, tai sana isä aiheuttaa sinussa hankalia ja ja surua aiheuttavia muistoja, tuo ne rukouksessa Jumalamme eteen. Pyydä Häntä näyttämään, miten kuvasi Hänestä on ehkä vääristynyt. Anna Hänen näyttää sinulle rakkauttaan ja puhua sinulle sanansa kautta.

Luota, että Hän on armollinen ja rakastava Isä, joka pitää käsivartensa avoimena, vaikka palatsit miltä tahansa harharetkiltä. Pyydä myös Häntä näyttämään, miten Hän on elämäsi varrella huolehtinut sinusta ja pyydä Häntä näyttämään, mitä Hän teki silloin, kun sinun elämäsi kovimmat iskut tapahtuivat.

Ja luulen, että vastaus on kauniimpi kuin uskotkaan. Vihollinen tekee aina kaikkensa tahratakseen Jumalan kauniin kuvan Isän roolistaan. Se pyrkii alati muistuttamaan, ettet ole Jumalan rakkauden arvoinen ja sepittää omia valheellisia juoniaan.

Ja tänään, luulen ja koen, että Jumala, Isämme haluaa puhua meille juuri tämän jakeen 19 profetian kautta, sinä olet kutsuva minua Isäksi.

Sillä mikäli poistamme kaikenlaisen muodollisuuden jumalasuhteestamme, alamme kutsua Häntä Isäksi ja annamme Hänen näyttää sen, mitä se rakkaudellinen ja läheinen suhde käytännössä tarkoittaa, uskonelämämme muuttuu ja vahvistuu.

Alamme kenties enemmän ymmärtää, ettei vaikeudet ole kiusaksemme, eikä meidän tarvitse Hänen lapsinaan mistään huolehtia ja myös luottaessamme Taivaallisen Isämme rakkauteen meitä kohtaan - turhat pelkomme ja epävarmuutemme poistuvat.

Annetaan siis Hänelle vapaat kädet näyttää, miten ja kuinka paljon Hän rakastaa meitä. Sillä Hän on mitä armollisin, anteeksiantavin ja rakastavin Isä, joka odottaa innokkaasti, että hyväksyt sen totuutena ja vaellat siinä. 

Ja kun alat tuntea Jumalan rakastavana Isänäsi, voit lakata pyrkimästä ansaitsemaan Hänen hyväksyntänsä. Voit tulla Hänen luokseen rehellisesti, kysymysten, epäilysten, vihan ja ilon kanssa, tietäen olevasi turvassa ja rauhassa Hänen rakkaudessaan

Kun Raamatussa sanotaan meidän kaikki olevan adoptoidut Jumalan perheeseen, se todella tarkoittaa perheyhteyttä. Jumala ei siis ainoastaan tarjonnut anteeksiantoa, vaan Hän takasi meille iankaikkisen perinnön ja teki meistä lapsiaan ikuisesti. 

Ja ystävät, se muuttaa myös tapaamme nähdä itsemme. Emme ole enää ei-toivottuja tai virheidemme määrittelemiä. Me olemme on valittuja, adoptoituja ja rakastettuja Jumalan omina lapsina.

Ja kyllä, luit oikein. Jumala haluaa sinut. Hän haluaa olla suhteessa kanssasi. Hän haluaa sinun tulevan Hänen luokseen. Hän haluaa, että voit olla Hänen lähellään kuin apua tarvitseva lapsi kaikkine tarpeinesi. 

Ja Hän haluaa, että uskallat ja tahdot kutsua häntä isäksesi, Abbaksi, isiksi tai mikä tahansa suuhusi parhaiten sopiikin. Ja Hän haluaa, että uskot, että Hän on, aikoo olla ja haluaa näyttää sinulle olevansa sen nimen arvoinen 🩷

Ketun poikia kuvataan usein pienten syntien yhteydessä Raamatussa. Laulujen laulussa ne kuvataan myös viinitarhojen tuhoajina ja eli mahdollisesti uskonelämämme, seurakuntamme ja jumalasuhteemme pieninä ja hiljaisina tuhoajina. 

Kettuja pidetään myös väärien profeettojen ja vihollisen työn edustajina. 

Vihollisen ja hänen voimassaan toimivien väärien profeettojen taktiikkana onkin saada meidät epäilemään Jumalan sanaa ja etäännyttää meidät läheisestä suhteestamme Taivaalliseen Isäämme.

Jos siis annamme vihollisen uskotella meille, että Jumalamme on niin Pyhä, ettei Hän tahdo meidän kutsuvan Häntä Isäksemme ja muutenkin pyrimme pitämään suhteemme Häneen muodollisena ja korrektina, voimme olla varmoja, että uskomme, luottamuksemme ja kykymme elää Hänen lähellään heikkenee.

Sillä Jeesus oli se, joka tahtoi ja vapautti Eedenissä katkenneen läheisen yhteyden Isäämme. Ja kuten Eedenissä, Jumala tahtoo tänäänkin tulla arjen puutarhojemme keskelle katsomaan ja kyselemään mitä teemme ja miten pärjäämme. 

Ja vaikka me mokaisimme, Hän ei hylkää meitä. Myös katumuksen ovi Hänen luokseen on aina auki. Sillä Hän on itse sanonut minä asetan sinut lasteni joukkoon ja annan perinnöksi ihanan maan.

Nostetaan siis Jumala Isäksi isän paikalle elämässämme. Luotetaan Jeesuksen tuomaan synnin sovitustyöhön ja uskotaan, kun Jumala sanassaan sanoo adoptoineensa meidät ja tahtoo kutsua lapsikseen, että Hän todella tarkoittaa sitä. Ja vaikka sinun hiuksesi harmaantuisivat jo, saat uskoa ja luottaa, että olet edelleen Hänen rakas lapsensa🩷

Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.

Jesaja 46:4