Ostettu ja lunastettu morsian

Jeesus opetti vertauksilla auttaakseen meitä ymmärtämään hänen opetuksensa helpommin sekä varjellaakseen puhuttua kieltä käännösvirheiltä. Vertauskuvat ja metaforeja sisältävä kuvainnollinen kieli herättää evankeliumin totuuden henkiin.

Hääteema on yksi upeimmista ja fantastisimmista Raamatun vertauksista, se kertoo meille siitä suuresta rakkaudesta, jolla Jumala meitä rakastaa.

Jeesus on sulhanen ja seurakunta on häitään odottava morsian. Esimerkki, joka havainnollistaa meille sitä hellää ja intohimoista välittämistä ja sitä kuinka pitkälle hän aikoo mennä rakkaudessaan, saadakseen meidät kaikki luokseen. 

Häät on koskettava ja todellisen maailman esimerkki jolla tuodaan esille sitä liitonmukaista rakkautta ja epäitsekästä, ikuista sitoutumista, jota Jumala tarjoaa pojassaan meille uskoville. Kerrassaan loistava kuvaus meidän ja Jumalan välisestä suhteesta, sitoutumisesta ja omistautumisesta tunteisiin ja läheisyyteen.

Raamatunkin aikaan kihlaus oli ennen naimisiinmenoa ja juutalaisessa kulttuurissa morsiamesta piti sulhasen puolen perheen maksaa hinta, mohar.

Mohar oli alun perin morsiamen ostohinta, ja se oli hintana siitä että morsian luovutetaan sulhasperheen omistukseen. Muinaisina aikoina avioliitto ei ollut kahden henkilön välinen sopimus, vaan kahden perheen välinen sopimus.

Myöhään keskiajalle asti avioliitto koostui kahdesta seremoniasta, jotka kaksi erillistä tapahtumaa. Ensin tuli kihlaus ja myöhemmin häät. Kihlan yhteydessä nainen oli laillisesti naimisissa, vaikka hän jäi edelleen isänsä taloon. Hän ei voinut kuulua toiselle miehelle, ellei hän olisi eronnut kihlauksestaan. Hääpäivänä oli tapana, että sulhanen lähti kulkueessa isänsä talosta morsiamen isän taloon vastaanottamaan morsiamensa. Sulhanen ei ilmoittanut etukäteen tarkkaa ajankohtaa, joten morsiamen piti olla valmiina.

Avioliitto, kuten mikä tahansa osto, koostui kahdesta toimesta. Ensin maksettiin hinta ja sitten sovittiin myyntiehdoista. 

Aivan kuten tuon ajan häissä, myös sulhanen on meistä maksanut kovan hinnan, moharin. Ja sen teki sulhasemme Jeesus, menemällä ristille ja täten ostamalla meidät jokaiset vapaiksi, taivaskelpoiseksi morsiamiksi.

Nyt, jokainen meistä, joka uskoo Jeesuksen olevan Jumalan poika, on jo kihloissa. Tuohon aikaan kihlaus oli merkittävämpi asia kuin häät ja kihlaus oli sopimus siitä, että morsian on jo lunastettu. Aivan kuten mekin olemme tänä päivänä, me jotka uskomme, olemme lunastetut Jeesuksen sovintoverellä vapaiksi ja sinetillä merkityt taivaskansalaisiksi.

Meillä uskovillakin kihlausta seuraa häät. Se on Raamatun ilmoittama tapahtuma, joka tulee tämän maallisen ajan lopussa. Sulhasen hakee ensin morsiamen kotiin turvaan, ennen ahdistuksen alkua. Ja tämän jälkeen, vaivasta selvinneet, ne joilla nyt ei ole öljyä lampuissa tulevat perästä myöhemmin suureen hääjuhlaan.

Häät ovat maallisesti yleensä ihmisen suurimmat ja merkittävimmät juhlat. Nyt meidät on Jeesuksen seuraajina kutsuttu suurimpiin häihin, mitä kuvitella saattaa. Häihin, jotka maksavat meille ainoastaan, jos kieltäydymme niistä, siis uskosta.

En tiedä muista, mutta minä odotan noita juhlia. Odotan näkeväni Jeesuksen rakastavat ja lempeät silmät, odotan näkeväni kaikki poisnukkuneet sekä Isän, joka on pitänyt huolta minustakin koko tämän maallisen elämän ajan. Minusta, tuhlaajatytöstä.

Morsian ja sulhanen ovat uskomaton ja täydellinen vertaus siitä kauniista, omistautuneesta, rakastavasta suhteesta, joka Jumalalla on meitä, kansaansa kohtaan. Hän antaa meille mahdollisuuden lukuistenkin virheiden jälkeen päästä taivaaseen ja Hän rakastaa meitä meistä jokaista, kuin ainokaistaan.

Olemme uskomattoman siunattuja ja onnekkaita saadessamme ottaa kutsun vastaan Jumalan Pojan häihin ja ikuiseen elämään vailla tuskaa.