Aamukahvilla
Rakastan kahvin juomista. Tapa alkoi joskus lapsena, toki silloin pääosassa ei ollut kahvi, vaan sen kyllästäminen maidolla ja sokerilla sekä äidiltä saadulla pullaviipaleen uittamisella. Kahvi itsessään ei ollut hyvää.
Ei se toki aikuisenakaan ja mustana vieläkään erityisen hyvää ole. Mutta se on aamuherättäjä ja seurustelujuoma monessa paikassa. Vaikka monesti kahvista on yrittänytkin päästä eroon, sen nauttimisessa on jotain tunnelmallista. Lapsuudesta on karissut pois maidot ja sokerit ja kahvikin vaihtunut ajoittain laadukkaampaan tarjouskahvin sijasta, jota häpeissään sai kantaa koko perheen voimin eri kassoilta kotio.
Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti autioon paikkaan rukoilemaan.
Markus 1:35
Sillä on väliä miten päivämme aloitamme. Aloittamalla päivämme kahvimukilla ja iltapäivä lehtien raadollisilla otsikoilla on aamun rauhamme jo järkkynyt sekä katseemme muualla kuin Herrassa. Kun aloitamme päivämme Jumalan kanssa, voimme pyytää Jeesusta auttamaan meitä päivän tapahtumissa ja haasteissa. Voimme pyytää Hänen voimansa, viisautensa ja rohkeutensa päivään.
En ole ikinä ollut aamuihminen. Tarvitsen kahvia ja omaa aikaa, jotta jaksan suoriutua päivän tehtävistä ja töistä. Mutta vielä enemmän tarvitsen nykyään Jeesusta. Kun on ottanut tavaksi viettää aikaa aamulla rukouksessa Herramme kanssa, siitä on tullut päivän kohokohta, jota ilman ei osaa olla.
Aloittelijana ei ole helppoa tehdä rukouksesta ja varsinkin siinä viipymisestä itselleen pysyvää tapaa. Olemme monien häiriötekijöiden orjia ja huomiotamme ohjaa pois rukoushetkestä odottavat pyykit, rästissä olevat tehtävät, piippaava puhelin, lasten asiat tai sukkia etsivä puoliso.
Myös huolimatta uskonmatkamme pituudesta meillä on taipumus asettaa itsemme aina etusijalle. Mitä minä haluan ja mitä minä en halua. Omat huolemme ja asiamme on aina ensimmäisenä. Rukouksesta saattaa monesti tulla lyhyt luetellessamme ne asiat, joihin haluamme muutosta, jonka jälkeen onkin usein kiire töihin tai päivän askareisiin.
Jos aloitamme päivämme rauhassa Herran kanssa, se antaa meille jo oikean näkökulman ja ajattelutavan päiväämme. Kun kiitämme elämästämme ja asioistamme sekä asetamme muut etusijalle tahtomalla, että Jeesus ohjaa päivämme kulun antamalla meidän olla Hänen käytössään, asetamme muiden edun oman etumme edelle. Voimme vaikkapa tehdä rukouslistan muistiksi rukousaiheista, jos ongelmamme on aiheiden keksiminen.
Saamme myös pyytää Pyhää Henkeä mukaan rukoilemaan, koskettamaan ja kertomaan aiheita, jonka puolesta rukoilla. Pyhä Henki ei toimi kiireellä ja siksi hyvin usein, emme saa kokea Hänen läsnäoloaan rukoillessamme vain nopeasti ulkomuistissamme valmiiksi olevat asiat.
Jeesuksen, sen enempää kuin Isänkään tahto ei ole tehdä meistä mekaanisia rukoilijoita, jotka vain pakosta rukoilevat. Jumala ei tarvitse rukouksiamme. Rukous on meitä itseämme varten ja Herramme tahto on viettää aikaa kanssamme. Hän rakastaa meitä syvästi ja rukoilu sekä hiljentyminen Herramme edessä on päivittäistä ajan viettämistä ja yhdessä oloa. Ajatusten vaihtamista, levollista oloa ja rauhoittumista.
Siksipä siihen on hyvä varata oma aikansa, joka ei sotke päivän aikatauluamme. Myös puhelin on hyvä laittaa hiljaiselle. Haastankin sinut, rakas lukijani, varaamaan vaikkapa puoli tuntia joka aamulle vapaata aikaa, jolloin jakamaton huomiosi rukouksessa ja hiljentymisessä.
Tottumukset, joita harjoitamme, muokkaavat sitä, miksi muutumme ja mitä meistä tulee. Joka aamuisen rutiiniin toteuttaminen ja viipyminen Herran edessä saattaa tuntua alkuun kahlitsevalta, mutta toistettuamme sitä jonkin aikaa, huomaamme, että se muuttuu helpommaksi ja vapaammaksi sekä suorastaan janoamme yhteistä aikaa, emmekä voisi aloittaa päiväämme ilman, että saamme olla Mestarimme seurassa hiljentymässä ja täyttymässä.
Ja kun tarkoituksella vietämme aikaa Jeesuksen kanssa joka päivä, sydämestämme alkaa kasvaa enemmän Hänen sydämensä kaltainen. Kun aloitamme päivämme Hänen kanssaan, annamme Hengen toimia meissä ja meidän kauttamme.
Kahvin juominen on usein sosiaalinen tapahtuma. Sen äärellä on helppo jakaa tunteita ja tuntea yhteenkuuluvuutta. Saattaa olla aikoja, jolloin kahvi menettää makunsa tai muutamme juomistapojamme vaihtamalla erikoiskahveihin ja hifistelemme eri paahtoisten kahvien kanssa, mutta silti, kupillinen kahvia ei muuta merkitystään, se muistuttaa aina siitä, kuinka tärkeää on istua alas rauhoittumaan ja tuntemaan mahdollinen kanssaihminen ja kuinka tärkeää on jakaa asioita ja keventää sydäntä.
Jos kupillinen kahvia tai jotain muuta juomaa aamuisin on päivämme tärkein aloitus, mikä sen parempaa kuin jakaa se parhaan ystävämme, Jeesuksen kanssa. Antaa tilaa Hänelle ja Hänen rakkaudelleen. Hänen kiinnostukselleen arkeamme kohtaan: Mistä kupista tänään juot? Mitä sinulle tänään kuuluu? Mistä haluaisit kanssani tänään puhua? Huomaatko kuinka kevät tekee jo tuloaan?
Herramme janoaa aikaa kanssamme, mutta olemme usein liian kiireisiä näkemään sitä. Aamun aloittaminen Hänen kanssaan ja asioiden jakaminen Hänelle pitkin päivää, muistuttaa myös itseämme siitä, että Hän on kanssamme ja kiinnostunut meidän asioistamme 🩷
Anna minun kuulla armoasi aamulla,
Sillä minä luotan Sinuun.
Opeta minulle tie, jota minun tulee kulkea,
Sillä minä nostan sieluni Sinun puoleesi.
Psalmi 143:8
Enää ei kahvinkeittoon mene samaa aikaa kuin ennen. Tulta ei tarvitse sytyttää eikä polttopuita keräillä. Modernisoituneessa sekä tavoitteellisessa yhteiskunnassamme hiljentyminen saa yhä vähemmän sijaa. Aamukahvin saa nappia painamalla tai ajan säästämiseksi voi senkin hakea matkalta mukaan.
Mitä enemmän arkemme muuttuu kiireisemmäksi, sitä enemmän se hajoittaa meitä itseämme ja jättää Jumala suhteellemme vähemmän aikaa. Vaikka menneisyyteen ja nuotiokahveihin ei olekaan hyödyllistä palata, voimme raivata arjestamme arvokasta aikaa hetken hiljentymiselle.
Jos puolituntia rukoukseen tuntuu alkuun haastavalta, voit laittaa vaikkapa jonkun ylistysmusiikin hiljaisena soimaan taustalle tai keittää sen aamun ensimmäisen kupillisen kahvia tai teetä ja ajatella olevasi aamukahvilla itse Mestarimme kanssa.
Ja vaikka rukous ei kestäisikään kauaa, voit jatkaa asioiden höpöttelyä ääneen, ikäänkuin Hän istuisi vieressäsi todellakin kahvilla.
Älä ajattele Häntä Jumalana tai Jumalan Poikana, vaan parhaana ystävänäsi. Sellaisena Jeesus haluaa kanssamme olla ja asennoiduttuasi Häneen ystävänä, on asioiden jakaminenkin rennompaa ja aidompaa.
Ja vaikka muiden tahdon asettaminen edelle sekä Herran tahdon tekeminen välillä kirpaiseekin, voimme aina luottaa siihen, että hoitaessamme Herran asioita ja palvellessamme muita, meidän ei tarvitse stressata omista asioistamme - voimme luottaa, että Hän hoitaa ja turvaa ne kyllä 🩷
Hiljentymiseen Yeshua
Kommentit
Lähetä kommentti