Rakastettu ilman omaa ansiota

Tiesitkö, että et voi tehdä mitään, että Jumala rakastaisi sinua enemmän? Sinä et myöskään pelastu omilla ansiollasi, vaan sen armon kautta, jonka Jeesus sinulle lahjoitti.

Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi

Luukas 15:20

Tuhlaajapojan tarina alkaa siitä, että Jeesus sanoo isän näkevän jo kaukaa poikansa tulon. Ehkä sana oli jo kiirinyt, että poika oli tuhlannut kaikki rahansa ja isä osasi odottaa häntä jo kotiin tai ehkä hän vain päivittäin seisoi ikkunan edessä ja vain toivoi.

Tuon ajan kulttuurissa olisi ollut vanhemman veljen vastuulla lähteä etsimään maailmalle eksynyttä veljeä. Vanhemman veljen olisi kuulunut olla myös auttamassa saamaan sovintoa pikkuveljensä ja isänsä välille. Tokikin, hänen tehtävänään olisi ollut myös alunperinkin suojella pikkuveljeään lähdöltä ja perintövaatimuksilta.

Kuitenkin, kuten jae kertoo, että isä näki pojan jo kaukaa. Ja niin Taivaallinen Isämmekin näkee meidätkin. Ollessamme vielä maailmalla, oman elämämme sikakaulaloissa, Hän näkee ja odottaa, että palaamme. Ja Hän on rakastanut meitä jo silloin kun olimme maailmassa vielä kiinni. Et siis voi tehdä nyt mitään, että Hän rakastaisi sinua vähemmän. 

Joten jos tällä hetkellä koet, että uskonelämäsi on näännyttänyt sinut tai tunnet pelkoa lähestyä Jumalaasi, niin usko, että tekosi tai tekemättömyytesi ei voi viedä sinua pois Hänen rakkaudestaan.

Luvussa isoveljen reaktio pikkuveljen paluuseen on paljon puhuva. Hän ei ilahdu ja on myös mustasukkainen ja katkera isälleen siitä, ettei häntä ole juhlittu. Myöskin isoveljen katkera valitus kaikesta tekemästään työstä kuvaa myös sitä, että hän on kenties jonkin muun, kuin armon alla.

Ja mitä pidempään me olemme uskossa, sitä tarkemmin meidän on varottava, ettemme tule vanhemman veljen kaltaisiksi. Meidän on varottava ettemme vaadi armon päälle tekoja, ikäänkuin Jeesuksen työ ei riittäisi meille tai muille.

Mutta hän vastasi ja sanoi isälleen: 'Katso, niin monta vuotta minä olen sinua palvellut enkä ole milloinkaan sinun käskyäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole minulle koskaan antanut vohlaakaan, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.

Luukas 15:29

Jeesuksen käyttämä sana vanhemman veljen palvelutyöstä on sama muoto kuin olla orjana. Voisi siis sanoa, että tuhlaajapoika tarinassa on itseasiassa kaksi tuhlaajapoikaa, joista vanhempi on vieläkin kateissa. Koska vanhempi veli ei nimitä itseään isänsä lapseksi ja luettelee töitään orjana olosta käsin, se kertonnee myös, että hän koki työnsä pakollisena eikä hän rakastanut isäänsä hänen itsensä vuoksi. 

Koska vanhempi veli oli niin raivoissaan veljensä palaamisesta, eikä suostunut tulemaan sisälle juhlaan, hän paljasti myös taka-ajatuksensa. Todennäköisesti ne olivat olleet alun perinkin epäpuhtaat. Koska vanhempi veli tunsi vain tekevänsä orjatyötä ehkä hänen perimmäinen motiivinsa työntekoon oli perintö. Ehkä hän odotti, että hänen isästään aika jättää ja kaikki jää hänelle.

Ja ystävät, tämä on tärkeää sanaa meille. Mitä pidempään me olemme uskossa, sitä enemmän meidän on varottava luisumasta vanhemman veljen rooliin.

Meidän on varottava, että yksin armosta saatava pelastuksemme ei muutu yhtäkkiä riippuvaiseksi pyhityksestämme, synnittömyydestämme ja jatkuvasta suorittamisestamme. 

Ja meidän on myös varottava, ettemme kanna niitä samoja ikeitä muiden nuorempien veljiemme eteen. Vaikka pyhityksemme onkin tarpeellista, meidän ei koskaan pitäisi päätyä laskemaan omia hyviä tekojamme ja mittailemaan omaa ja muiden kelvollisuutta.

Vanhempi veli oli kadottanut rakkautensa isäänsä tai sitä ei koskaan ollutkaan. Tarina ei myöskään kerro oliko vanhempi veli edes koskaan pyytänyt itselleen juhlia, omaa aikaa tai yhteistä mukavaa tekemistä isänsä kanssa. Ehkä hän suoritti isänsä töitä vain hampaat irvessä ja luuli siten saavansa paremman palkinnon.

Siksipä siis haluan lohduttaa sinua, joka kenties olet taakoittunut kaikesta siitä mitä pitää tehdä ja suorittaa. Jatkuvasta pyhittymisen tarpeesta ja vaatteiden pitämisestä valkoisena. Ystävä, sinä pelastut ainoastaan sen tähden, mitä Jeesus on tehnyt eteesi. Lepää siis siinä totuudessa. 

Jeesus sen enempää kuin Jumalakaan ei kutsunut sinua orjakseen, vaan ystäväkseen. Sinä et voi tehdä mitään, että taivaallinen Isäsi rakastaisi sinua enemmän. 

Meidän ei pitäisi suorittaa uskoamme kuin vanhempi veli, ikäänkuin ansaitaksemme paikkaamme, vaan ne hyvät teot mitä teemme, niiden kuuluisi kummuta siitä rakkaudesta, jota tunnemme Herraamme kohtaan.

Jeesus kutsui meidät aktiiviseen lepoon ja vapauteen, ei lakihenkiseen orjuuteen. Me ei olla palvelijoita tai orjia, vaan meille on annettu turvallinen ja laillinen lapseus Jeesuksen työn myötä ja sen työn varassa voimme levätä. 

Tottelevaisuutemme tarkoitus ei siis ole saada itseämme tuntemaan oloamme turvalliseksi suhteessamme Jumalaan. Meille on annettu jo uskoontullessamme asema, jota emme ansaitse. Eikä Jeesus tänäänkään oleta meidän ansaitsevan sitä millään hyvillä teoillamme.

Kun vanhempi veli siis sanoo isälleen pohjimmiltaan, että hän on ansainnut paikkansa perheessä palvelemalla ja nuorempi veli ei, on kyseessä menetetty armo.

Ja itsellemme tehty vanhurskaus ja hyvien tekojen tekeminen vain oma maine ja palkinto silmäkulmassa on Isällemme vähintäänkin yhtä vastenmielistä, kuin synnissä eläminen.

Kuvaava myös on, että Jeesuksen kahdessa aiemmassa vertauksessa; ensimmäisessä tarinassa lammas eksyi lähtemällä pois kotoa ja toisessa vertauksessa kolikko katosi kotiin.

Ja niin katosi vanhempi velikin. Meidän on varjeltava itseämme vanhemman veljen omavanhurkaudesta. Sillä rakennamme vain valheellista perustaa itsemme ja Jumalamme välille. Tuhlaajapojan rooli on aina näistä kahdesta veljeksestä se turvallisempi rooli. Molemmat kyllä eksyi pois isän rakkauden ja armon luota, mutta vain toinen osasi tulla takaisin.

Ole siis tänäänkin turvallisella mielellä siitä, että Taivaallinen Isäsi katselee ikkunasta ja odottaa paluutasi. Saat tulla turvallisin mielin ja luottaa, että Hän on nähnyt jo sinut kaukaa ja juoksee ottamaan sinut avosylin vastaan 🩷

Ystävä kallis, tämä on kutsusi. Oletpa sitten ollut kumpi tahansa veljeksistä, Jeesus kutsuu sinua juhlaansa ja Jeesus kutsuu sinua myös vihreille laitumille uuden ravinnon pariin.

Hän haluaa paitsi siunata sinua, myös tehdä sinusta siunauksen myös muille.

Tunnusta siis syntisi - tule, syö, juo ja nauti!

Annetaan Jumalan sanan uudistaa mielemme. Pyydetään kenties kylmenneeseen sydämeemme lisää rakkautta.

Ja jos emme ole vielä ymmärtäneet, kuinka suuri Isämme rakkaus meitä kohtaan on, pyydetään siihenkin apua. Pyydetään Pyhän Hengen täyteyttä ja annetaan Jeesukselle tilaa näyttää kaikki tämä.

Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.

Johannes 7:37-38

🎧 Et voi tehdä mitään 🎶