Kiinnity Minuun!

Varhaislapsuudessa saatujen suhdekokemusten myötä olemme oppineet kiinnittymään ihmisiin jollakin tavalla, joka heijastaa koko elämämme ajan, jollei siihen tehdä muutosta. Meillä on syvästi juurtuneet tavat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa tai sitten vältellä niitä. Emme yleensä kuitenkaan ajattele käytöstämme, usein emme edes ole tietoisia siitä. 

Jumalan tahto on, että turvaamme yksin Häneen, kiinnitymme Kristukseen. Hän haluaa poistaa meistä haitallisia käytösmalleja. Ja kun tulemme tietoisiksi käyttäytymismalleistamme, voimme yrittää muuttaa niitä oman arkemme ja suhteidemme sujuvuuden parantamiseksi.

Tärkein oppitunti jonka voimme opetella on, että Jumala haluaa meidän tuntevan olevamme turvassa Hänen kanssaan. Sisäistävän sen tiedon, että Hän todella on hyväksynyt meidät, jopa sellaisina syntisinä kuin me olemmekin. Hän on antanut meille anteeksi ja haluaa työskennellä vapauttaakseen meidät kaikista esteistä, jotka pitävät meidät erillään Hänestä ja annetusta vapaudesta olla armahdettu ja rakastettu juuri sellaisena ihmisenä kuin olemmekin. Hän on kutsunut meidät perheeseensä, Hän on luvannut olla kanssamme, Hän ei koskaan jätä eikä hylkää meitä. 

Kysymys kuuluukin otammeko vastaan ​​Hänen kutsunsa ja uskommeko Hänen lupauksiinsa? Vastauksella tähän kysymykseen on merkittävä vaikutus siihen, miten kuljemme maailmassa ja sen ulkopuolella. Jos voimme uskoa tämän, saamme olla turvassa suhteessamme Jumalaan, sillä se tarkoittaa lisääntyvää terveyttä, paranemista ja itsetunnon tervettä kohoamista. 

Vaikka sisäistäisimmekin arvomme Jumalan edessä, saattaa haitallinen suhtautumisemme kanssa ihmisiin haitata elämäämme. Jos olemme ahdistuneita, vältteleviä ja poissaolevia ihmissuhteissa tai pyrimme olemaan päästämättä ihmisiä lähelle, koska olemme joskus oppineet, että se tuo mukanaan vain kärsimystä - olisi meidän syytä tarkastella annammeko saman käytösmallin vaikuttaa Jumala suhteeseemme? Välttelevä ihminen on usein tottunut pärjämään omillaan, eikä tarvitse ketään. Välttelemmekö Jeesuksen seuraa? Työnnämmekö Jumala suhteemme taakse, kun koemme epämiellyttäviä tunteita tai koemme ettemme ole tässä hetkessä arvollisia tulemaan Hänen eteensä?

Turvallisen ja rakentavan lapsuuden mallin saanut on sen sijaan helposti yhteydessä muihin ihmisiin. Heiltä onnistuu helposti ihmissuhteiden luonti. He viihtyvät itsensä ja ihmisten parissa ja luottavat siihen, että vaikka eivät ole täydellisiä, he ovat rakastettavia ja hyväksyttyjä ihmisiä.

 

Rikkonaiset lapsuuden kokemukset saattavat tehdä meistä liikaa toisiin kiinnittyvän tai eristäytyvän persoonan. Elämme ja ajattelemme elämäämme muiden hyväksynnän kautta. Tällainen ihminen saattaa tarvita muita ihmisiä saamaan olonsa hyväksi. He ovat usein myös liian riippuvaisia, takertuvia tai vaativia. He haluavat epätoivoisesti muiden hyväksyvän heidät, jotta he voivat kokea olevansa hyväksyttyjä.

 

Saatamme olla myös jotakin näiden väliltä. Tälläisten ihmisten on hyvin vaikeaa luoda pysyviä ihmissuhteita ja heidän käytöksensä on hyvin hämmentävää muille ihmisille.

Kun tutkimme omia käyttäytymismallejamme ja kiintymiskokemuksiamme saatamme huomata niiden estävän elämäämme sellaisena, kuin Jumala on tarkoittanut sen olevan. Ja sillä on useita negatiivisia seurauksia itsellemme,  ihmissuhteillemme muihin ihmisiin ja jopa Jumala suhteellemme.

Kuinka arvelet, että täydellinen, rakastava, hyväksyvä Isämme haluaisi meidän suhtautuvan Häneen? Vältellen vaikeuksissa? Pakenemalla kriisissä? Kohdella ja etäännyttää ihmisiä väärillä, rikotun ihmisen käytösmalleilla? 

Vaikka olemmekin aina terveellä tavalla riippuvaisia ​​Jeesuksesta ja siihen meidät yritetään kasvattaakin, on meidän oltava rehellisiä myös itsellemme. Jeesus haluaa tehdä turvapaikastamme, ristin juuresta niin turvallisen paikan kuin mahdollista. Hän haluaa että elämme ja hengitämme vain Hänen kauttaan, koska siten pysymme kiinni Hänen rakkaudessaan ja viisaudessaan.

Hän haluaa tarjota paikan, jossa emme saa antaa lapsuuden kokemuksien vaikuttaa suhteeseemme Häneen. Se on paikka, johon meidän on uskallettava tulla kaikkien tunteidemme kanssa, joka ikinen päivä. Kasvamaan, oppimaan ja virvoittumaan. Se on myös paikka, jossa meidän on oltava rehellisiä ja suostuttava parantumaan. Luovuttava ehkä jopa turvallisuuttakin tuovista haitallisista ajatus- ja käytömalleista, unohdettava lapsuuden häpeä ja rangaistuskulttuuri ja uskallettava olla avoimia, omia itsejämme.

Ristinjuuri on paikka, jossa meitä ei arvostella. Meitä arvostetaan juuri sellaisina kuin olemme. Jeesuksen tahto on, että pidämme ajatuksemme kiinni Hänessä, pidämme sydämemme avoinna Hänen läsnäololleen ja että pidämme tekomme linjassa Hänen tahtonsa kanssa. Kaikki mitä tarvitsemme on Jeesuksessa. Hänessä me elämme ja liikumme ja olemme. Ja Hänen kauttaan meillä on voima tehdä mahtavia tekoja, uskomattomia asioita Jumalan hyväksi ja kantaa runsasta hedelmää yksin Hänen kunniakseen. Esteenä tälle voi ainoastaan olla me itse. Oma rikkonaisuutemme.

Isän rakkaus välittyy meille Jeesuksen kautta. Siksi meidän on pysyttävä Jeesuksen rakkaudessa, kasvettava siihen päivittäin kiinni, jotta pysyisimme elossa. Jotta muistaisimme ja sisäistäisimme arvomme. 

Jeesukseen katsomisessa ihminen alkaa ymmärtää, että Jeesus on hänelle enemmän kuin tarpeeksi. Se on sisäisen huomion kiinnittämistä Elämänlähteeseen, sen näkemistä, että meidän ei tarvitse itsessämme mitään olla, kunhan meillä on Jeesus. Se on suhteen luomista, jossa emme saa jättää painavia ja kipua tuottavia tunteita suhteen ulkopuolelle tai raahata niitä mukanamme seurakuntaan ja ihmisten keskelle.

Ne tunteet, jota niin kovasti yritämme piilotella, vaikka ne oikeasti ovatkin kaikkien näkyvillä, on jätettävä ristin juurelle joka päivä, kunnes huomaamme ettei niitä enää ole. 

Ristinjuuri on turvapaikka. Ristinjuurelle saavat tulla kaikki epäonnistuneet, heikot, masentuneet ja väsyneet. Sinne saavat tulla ne, joita ei muualle hyväksytä. Me saamme nostaa katseemme kohti Jeesusta ja huomata, että omasta itsestämme ja teoistamme huolimatta, me olemme hyväksyttyjä ja rakastettuja.

Ristin luota ei kannata pyrkiä pois, yrittää muka vähän pärjätä omin voimin. Se ei myöskään voi olla paikka, jossa käydään vain hakemassa voimaa, vain jotta voitaisiin lähteä etsimään jotain parempaa. Ristin juurella avun saavat nöyrät ihmiset.

On aika päästää kahleistamme ja menneisyydestämme irti ja uskoa, että Jumalan mahdollisuudet meidän elämämme suhteen eivät rajoitu siihen, mitä me itse pidämme mahdollisena. Moni ihminen, mukaan lukien Raamatun ihmiset ovat saaneet nähdä ja kokea sen elämässään. Jumala on suurempi ja Jumalan mahdollisuudet ylittävät reilusti meidän omat hahmotelmamme.

Jumala ei vaadi meitä muuttumaan. Hän parantaa ajallaan jokaisen. Jumala on arkojen, epäonnistujien, heikkojen ja virheellisten ihmisten Jumala. Jumala voi käyttää ketä vaan ja omana itsenään, koska Jumala laskee voimansa meihin, me emme ole yksin 💕

Se, mihin ajatuksensa kohdistaa, saa tilaa ja vahvistuu. Siksipä Isämme tahto onkin kaikessa ja joka tilanteessa, että katsomme Kristukseen, jottemme näänny.

Lopetaan tunteiden kautta eläminen ja kiitetään ja ylistetään silloinkin kun ei tunnu siltä. Uskalletaan tulla ristin juurelle synkeinä ja epätoivoisinakin. 

Uskotaan, että Jeesuksen tahto on auttaa ja tukea meitä vähimmissäkin asioissa. Hän on kiinnostunut asioistamme ja arjestamme! Hän ei halua että suremme ja kärsimme yksin. 

Hän on tullut, jotta meillä ei olisi niin vaikeaa, vaan saisimme rauhassa kasvaa ja kiinnittyä Hänen turvaansa!