Kelpaanko mä?

Tiedäthän, että Jumala ei käytä työssään mahtavia ja ylpeitä, vaan sen sijaan tämän maailman heikkoja ja ihmisten silmissä kurjia, saattamaan ne, jotka jotakin luulevat olevansa - häpeään.

Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole... ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä 

1 Kor. 1:26-31

Jumalalle kelpaa siis heikko, halpasukuinen, halveksittu ja tyhmempikin ihmistaimi. Minäkin, mutta kuinka hullua ajatella, että Jumala käyttäisi jotain sellaista! 

Jumala kutsuu meitä heikkoja, raajarikkoja ja maailman hylkäämiä siipivikaisia, vaikka Hän tietääkin meidän olevan ihmisten silmissä viallisia. Hän iloitsee saadessaan tehdä mahdottomasta mahdotonta ja saadessaan kirkastaa nimensä niissä, jotka eivät itsessään mitään ole.

Raamattu ei missään kohtaa tue ajatuksiamme, siitä etteikö Jumala voisi käyttää meitä meidän heikkoutemme tai vajavaisuutemme takia. Päinvastoin. Usein, kun luemme Raamatussa mainituista Jumalan miehistä ja naisista unohdamme, että kukaan heistä ei ollut virheetön tai täydellinen, mutta silti he olivat Jumalan valittuja.

Älä siis tee itse itseäsi kelpaamattomaksi Jumalalle. Hän on sinut kutsunut ja kutsuessaan jo tuntenut sinut läpikotaisin, tiennyt kaikki tapasi, menneisyytesi sekä epävarmuutesi, ja silti, Hän haluaa sinua käyttää. Koska Jumalalle, sinä olet täydellinen. 

Siinä missä maallisesti sanotaan, että tie miehen sydämeen vie vatsan kautta, niin tie Jumalan työhön vie nöyrän sydämen kautta. Aivan kuten Jeesuskin esimerkkiä näyttäen rukoili Öljymäellä; Isä, jos sinä tahdot niin ota minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.

Astu siis rakas sisko tai veli rohkeasti Isän eteen. Luota että olet paras mahdollinen ihminen juuri siihen työtehtävään, johon Jumala aikoo sinut kutsua 💖

Erkki Lemisen runo koskettaa siipensä loukannutta uskovaa. Se muistuttaa myös siitä, että Luojalleen ja kutsulleen tulee olla uskollinen sanovat ihmiset sinusta mitä tahansa.

Vaativat avautumaan, kun eivät saa minusta selvää. Käskevät muuttumaan, Kun en marssi tahdissaan enkä seuraa kaavojaan. 

Mutta kenelle avautuisin - kenen mieliksi muuttuisin? Kun on sata syyttäjää, tuhat muutoksen vaatijaa - "pyhää" kurjan parantajaa. Eikö ihmisen tulisi olla ensin itselleen uskollinen ja omalle Luojalleen? 

Eikö Jumalan rakkaus riitä kokovikaista armahtamaan? Eikö lunastushinta riitä koko velkaa kuittaamaan, syntitahroista puhdistamaan? 

Raakku avautuu auringolle - sielu armolle, totuudelle ja lämmölle - rakkaudelle. Ei kylmässä ryysyjä pysty riisumaan, eikä ihminen itseään pysty todella muuttamaan, vaikka erehtyy luulemaan.

Toisenlainen tie 🎶 🎧