Kiitä ja ylistä
Tiedättekö ne kaikki raivostuttavat ylipirteät motivaatiopuhujat ja tsemppaajaat? Jotka vakuuttavat, että esteet voitetaan omalla asenteella ja kyllä se siitä. Hymyile vaan. Ilon kautta.
Samalta saattaa tuntua, jos joku kehoittaa murheenaallokossa tai vaikeuksissa ylistämään Jumalaa. Juuri silloin, kun meillä ei ole edes sanoja rukoukseen, saati sitten voimaa iloita. Vaikeuden keskellä, jonka Jumala on sallinut meitä koskettavan.
Ylistämisellä ja kiittämisellä on kuitenkin iso vaikutus mieleemme. Kun murheisiin tuijottamisen sijasta, kiinnitämme huomiomme Jeesukseen ja Isäämme, rupeamme ylistämään ja kiittämään kaikesta mikä meillä on hyvin - niin huomaamattamme mustat pilvet alkavat väistyä jo hieman sivuummalle.
Kun muistamme, kuinka kaikkivoipa Isämme onkaan, murheemme alkavat tuntua pieniltä. Jos Isä on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Vaikka mustien pilvien olemassa olo ei lakkaakkaan ylistämisellä, niiden pelottavuus lievenee, kun muistamme kenen matkassa olemmekaan. Kuka voikaan tuoda avun tähän synkkyyteen?
Ylistämisen vaikutus on samaa sielun lääkettä, kuin motivaatio tsemppareiden ilon kautta voittoon puheet. Kun huomiomme on ilossa ja kiitollisuudessa eikä surussa, on kulkeminen ja asioiden tekeminen huomattavasti helpompaa.
Jos vaikkapa näet ystäväsi olevan murheenaallokossa, yrität varmaan kaikkesi piristääksesi häntä? Yrität löytää iloa hänen synkkyytensä keskelle.
Tuskimpa sanot ystävällesi, että voi kun sinulla on taas vaikeata, kiinnitä vaan huomiosi siihen, kuinka suuri este tielläsi on ja mieti sitä estettä kokoajan?
Lakatkaamme siis tekemästä itsellemme niin. Ei katsota esteisiin, vaan katsotaan valoon, joka paistaa esteiden välistä. Kiitetään ja ylistetään vaikka väkisinkin, jotta muistamme tuon esteiden välistä paistavan valon ja Valontuojan mahdollisuudet pyyhkäistä kaikki esteet tieltämme.
Ylistys ja kiitos kantaa. Katse tiukasti Kristuksessa jaksamme eteenpäin. Ihminen tuppaa usein muistamaan kaiken negatiivisen paremmin kuin positiivisen. Jokapäiväinen kiittäminen ja ylistäminen muistuttaa meitä itseämme siitä, kuinka hyvin loppujen lopuksi asiamme ovatkaan.
Melankoliaan taipuvaisena ihmisenä, minua vaikeuksissa myös jotenkin ihmeellisesti motivoi eteenpäin Hilja Aaltosen sanoihin perustuva kappale kysytkö palvelushintaa. Ne sanat riipaisevat ja muistuttavat oleellisimmasta. Autuudesta saada olla Isän ja Kristuksen matkassa. Turhanpäiväinen rutina jää kappaletta kuunnellessa.
Kysytkö palvelushintaa, kysytkö kuinka kannattaa?
Nousetko vastarintaan, jos et ajassa arvoa saa?
Riittääkö, että saat olla Jumalan vainiolla?
Mikä on tuonut sun tähän, mikä on vaikutin lähtöösi sun?
Riittääkö ajassa vähän, askeleet unohdetun?
Riittääkö riemuksi Jumalan tie, vaikka se itkuihin vie?
Suurta on kutsumusvyötä kantaa, suurta on hengessä palaa.
Armoa kaikkensa antaa, itkeä itkunsa salaa.
Kerran kerran taivaan kodissa kyynel kyynel on poissa.
...
Jukka Leppilampi - Kysytkö palvelushintaa
Suurta on Isän siunaus siinä, että huomisesta emme tiedä ja edellispäivästä ei tarvitse välittää.
_
- Siksi minun suuni tulvii kiitosta ja alati ylistää ihanuuttasi.
- Psalmi 71:8
- Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään.
- Psalmi 103:1
- Suurempi kuin elämä on sinun armosi. Minun huuleni ylistävät sinua. Jumalani, minä kiitän sinua niin kauan kuin elän, minä turvaan sinuun, kohotan käteni sinun puoleesi.
Kommentit
Lähetä kommentti